Maanantai-aloittaja

Mä oon maanantai-aloittaja. Toisin sanoen, mä kuulun just niihin ihmisiin jotka aloittaa asiat aina maanantaina. Mä päätän aloittaa tenttiin lukemisen ajoissa, heti maanantaina. Mä päätän aloittaa aamupalan syömisen ja riittävän veden juomisen, maanantaina. Mä päätän että alan menemään ajoissa nukkumaan, maanantaina. Mä päätän jatkaa blogin kirjoittamista, maanantaina.

Monesti oon tehnyt ihan tietoisen päätöksen jonkun asian aloittamisesta ihan jonain muuna päivänä, sitten huomannut ettei se toteutunutkaan, ja hetken kuluttua huomannut jo ajattelevani taas että "No, jos sitten maanantaina..." Ärsyttävää omalla tavallaan mutta minkäs teet? Ja sillä päästäänkin nyt siihen että tajusin tänään olevan sekä maanantai, että kuukauden ensimmäinen päivä, ja mikä oliskaan tälläiselle maanantai-aloittajalle parempi päivä aloittaa, eli sadatta kertaa jatkaa bloggaamista? Niinpä!

Mutta se siitä, yritän loppupostauksen vältellä tuota sanaa, josta en ole edes varma onko se ylipäätään sana. Tuskin, mutta se kuvastaa mua. Tajusin että vaikka joskus aiemmin vanhaa blogia kirjoittelin ahkerastikin, en koskaan kirjoittanut minkäänlaista ns. esittelyä. Mikä sitten kuvastaa mua, muuta kun tuo ärsyttävä sana jota lupasin vältellä lopun postauksen ajan. 

Jos lyhyesti esittelisin itseni, sanotaanko että ei niin virallisesti, sanoisin tarkempaa ikää kertomatta että ei enää niin nuori mutta ei vanhakaan, silti omasta mielestään jo vanha kurppa. Lapseton, sinkku, opiskelija. Aivan liian vähän nukkuva, ja aivan liian paljon kahvia juova, valitettavaa kyllä, röökimuija. Someaddikti, jonka paheena on realityt, ja joka rakastaa shampanjaa, mutta opiskelijabudjetin vuoksi juo enimmäkseen halpaa kuohuvaa. Ikuinen haaveilija jolla on niin paljon haaveita, ettei tiedä mitä lähtisi ensimmäisenä tavoittelemaan. Sama koskee myös tekemistä, niin paljon asioita joita haluaisi tehdä ja toteuttaa, ettei toisinaan tiedä mistä aloittaa. Joissakin asioissa perfektionisti, ihan ärsyttävyyteen asti, ja joissakin asioissa "ei oo niin nuukaa" -tyyppi. Kiinnostuksen kohteina esimerkiksi musiikki ja sisustus, tulevaisuuden toiveena ainakin matkustelu, ja mahdollisesti sijoitusasunnon hankkiminen. Vaikka omia lapsia ei ole, löytyy kolme maailman ihaninta ja rakkainta kummilasta. Ai niin ja lemmikki, neitokakadu Ville, joka tosin asuu nyt ainakin vielä toistaiseksi porukoilla, eli lintumuijakin vielä. 

Siinä se miten itseäni noin äkkiseltään kuvailisin. Noin, nyt on se monen mielestä niin pakollinen esittely tehty, ja hei, tähän on kai hyvä lopettaa tän ekan (taas!) mutta ei toivon mukaan vikan tekstin näpyttely, on meinaan pieni kriisinpaikka että vuorokausi ehti just vaihtua joten eihän tää ookkaan enää maanantaina alotettua ku ehdittiin tiistaihin, vaan toivotaan että se onkin nyt sit hyvä merkki tän kirjottelun jatkumisen kannalta.. ;) 

Muita maanantai-aloittelijoita? :)

Ps. sori mahdolliset kirjotusvirheet, mä ihan tosissani yritin ehtiä julkasemaan tän vielä ensimmäisen päivän, maanantain aikana ;)

Sadas alku.

Kauheen vaikee aina keksiä aloitusta, niin vaikee että aloitin ensin sanalla moi, ja itseasiassa ennen kun ajatus karkaa lopullisesti, aloitankin. Moi! Varotan jo etukäteen että seuraavassa blogitekstissä ei luultavasti tule olemaan päätä eikä häntää. Viikko kipeenä, viikko neljän seinän sisällä, siihen päälle uneton yö niin uskallan väittää että tän bloggaamisen aloittaminen, noin sadatta kertaa, ei välttämättä oo se ihan kaikkein fiksuin teko just nyt.

Kuitenkin, kuten mainittu, uneton yö takana, etäpäivä, normaali ihminen luultavasti kääntäis kylkeä ja nukkuis edes pienet unet vaikka väkisin. Niin, niin kai normaali ihminen tekis mutta mähän en tunnetusti ookkaan aina ihan normaali, syytän tästä geenejä, joten mäpäs nousinkin hetken mielijohteesta ylös, laitoin kahvit tippumaan ja avasin blogin. Näköjään ensimmäistä kertaa melkein vuoteen. Mietin ensin että poistan edellisen tekstin koska melkein jo hävettää nää uudelleen aloittamiset, mutta olkoot. Tekstiä en lukenut, enkä aio lukeakaan, koska muistan sen suurin piirtein ja lisäksi, itseni tuntien se ei poikkea juuri mitenkään tästä tekstistä.. :D 

En muista miksi, taas jälleen, bloggaaminen viimeksi jäi, mutta sen tiedän että viime kuukausina kirjoittamisesta tuskin olis kuitenkaan tullut mitään. Viime kuukaudet, aina toukokuusta lähtien, on ollu hankalia. Okei sana hankala on ehkä tähän kohtaan aivan liian mitätön sana, mutta kun sanon hankala niin todella tässä kohtaa tarkoitan sitä. Oon käyny pääni sisällä sellaisiakin tunteiden vuoristoratoja, valvonu jos mahdollista useampia öitä kuin tavallista, käyttäny lukemattomia tunteja pähkäillen asioita, oikeesti isoja juttuja, enkä edes viitti koittaa valehdella että tiettyjen asioiden käsittely olis ollut mitenkään helpoimmasta päästä, päin vastoin, suoraan jos sanon niin aikalailla sitä itteeään on ollu suurin osa ajasta. Tää on ollu myös syy miksei oo tullu blogattua, ja kuten osa oli huomannut, myös snäpin puolella on ollut hiljaisempaa viime kuukausina. Jotenkin oon kuvitellu että jos 90% ajasta on paskaa, ei "voi" kirjoittaa niistä kivoista asioistakaan. Tai sit ei oo vaan tehny mieli kirjottaa, en tiedä. Ja ehkä toi prosentti nyt oli hieman yläkanttiin, mahtuu nimittäin viime kuukausiin myös niitä kivoja ja ihania hetkiä, enimmäkseen ystävien kanssa vietettyjä. <3 Okei, nyt sitten katos jo viimeisetkin rippeet siitä punaisesta langasta, jota kyllä tuskin alunperin olikaan. 

Joka tapauksessa nyt päätin että kokeilen tätä, taas, ja keskityn jakamaan tänne, ja somen puolelle yleensäkin niitä kivoja juttuja, koska miks ei jos mieli tekee? Oikeastihan rehellisesti sanottuna toivon että edes jonain päivänä voisin, toisin sanoen uskaltaisin, kirjoitella niistä vaikeammistakin jutuista mutta koska oon nössö, vielä ainakaan ei oo sen aika. Eli enimmäkseen kivoilla jutuilla mennään, koska vaikkei ehkä aina ihan jokaisessa päivässä, niin ainakin jokaisessa viikossa luulis olevan kuitenkin jotain kivaakin, ja päätinkin että niihin voi keskittyä täälä somen puolella ja ne ikävämmät hommat on sitten niitä joita vatvotaan, ja on jo vatvottukin ystävien kanssa. <3 Eli toistaiseks somen puolella kivat jutut, ja katotaan sit joskus, jos rohkeus riittää niin ehkä jaetaan niitä vähän syvellisempiä, ehkä hankalampiakin juttuja, ja muita asioita joiden jakamiseen ei ainakaan ihan vielä rohkeus riitä. Toisaalta, some on kuitenkin vaan some, ja uskallan väittää että vaikka miten paljon jakais elämäänsä someen, on se kuitenkin useimpien kohdalla vaan osa, ehkä pintaraapaisu, sitä kokonaisuutta ja jakajan omaa elämää joten ehkä tää on ihan hyväkin ratkaisu ainakin nyt toistaiseks. :) 

Mutta joo, se siitä tällä erää. Mä otan toisen kupin kahvia, käyn "ulkona" ja mahdollisesti alan näpyttämään vielä seuraavaa postausta nyt kun mieli tekee. Katsotaan tuleeko siitä mitään tässä aivosumussa.. 

Ps. Vaikka tästä tekstistä toisin vois ehkä luulla ,niin noin niinku enimmäkseen, mulla on aikalailla kuitenkin kaikki ihan all good everything :) 

Kivaa torstaita just sulle jos eksyit tänne <3